Kustavin suojeltu talonpoikaiskartano Itätalo/Istro 1. osa

Syyskuussa oli tilaisuus vierailla Kustavissa, jossa kahden tuulisen päivän ajan tutustuimme moniin nähtävyyksiin. Yksi niistä oli tämä nykyinen luomu- ja kurssitila, jota kunnostetaan kaiken aikaa. 

 lisätietoja:     http://www.itatalo.fi/historiaa.html  

tie pihapiiriin

pykninki eli päätalo 

väentupa

Istro siirtyi 1570-luvulla Louhisaaren Flemingeille. Tästä on muistona Museoviraston suojelema 1680 -luvun Flemingin metsästysmaja päätalon vieressä. Ruotujaossa Itätalosta tuli rustholli, ja vuonna 1772  paroni Claes Flemming myi Kaurissalon rusthollin Österman -suvulle

Nimi Istro periytyy ja on lyhennys sanasta Österå (Itäjoki), mikä mainitaan ensimmäistä kertaa dokumenteissa v. 1658.  Tilan nimi muutettiin 1930 -luvulla Itätaloksi. 

 Varhaisen keskiajan rannikkopurjehduksen risteytyskohdassa, Kustavin Kaurissalossa, Istro on ollut kaupankäynnin ja merenkulun keskus ja lounaisen saaristomme suurimpia tiloja. Sen varhaisimmat vaiheet ovat hävinneet. Asutus tällä tuulisella, laakealla kalliosaarella on ollut mahdollista jo 600 -luvulla, jolloin vedenpinta oli noin 7 metriä korkeammalla.

Keskiajalla tila oli merkitty kirkonkirjoihin piispantalona ja se kuului Turun piispanistuimelle. Uskonpuhdistuksen yhteydessä kirkon maanomistus siirtyi kruunulle ja siltä usein eteenpäin aatelistolle. Istro oli ruotujakolaitoksen olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta aina 1800 -luvun loppuun Kustavin Kaurissalon rusthollin kantatila.