Sivut
▼
lauantai 30. kesäkuuta 2012
sunnuntai 24. kesäkuuta 2012
Savusaunapuhdas juhannus
Savusaunan löylyissä kelpaa juhannuksena tuoreilla vastoilla kylpeä ja puhdistautua. Sitten voi kirmailla kukkaisniityillä keräilemässä seitsemän erilaista kukkaa kuunnellen hanurin soittoa kylältä. Kyllä jalka on keveä ja mieli iloinen.
Yöllä sitten uni näyttää tulevan sulhasen. Jännittävää...
tämä sauna oli Ähtärin kotiseutumuseossa
lauantai 23. kesäkuuta 2012
maanantai 18. kesäkuuta 2012
Retki Verlan tehdasmuseoon
Olimme Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen retkellä Pohjois - Kymenlaaksossa.
Verlan tehdasalue on yksi Suomen maailmanperintökohteista. Siltä alueelta löytyy myös kivikautinen kalliomaalaus, jota emme nähneet. Kuvat kertokoot puolestaan. Sisällä tehtaassa kuvaaminen oli kielletty. Söimme hyvän lounaan tehtaan ruokalassa. Alueella oli käsityömyymälöitä, mutta en ehtinyt kunnolla tutustumaan niiden tarjontaan. Hyvä niin, sillä säästin todennäköisesti sievoisen summan.
Ensiksi saimme katsella 10 minuutin filmin tehtaan työstä ja reippaasta työtahdista. Olisipa nykyisinkin yhtä reipasta väkeä!
Tehtaan ikkunat viehättivät minua.
Verlan kartano oli remontissa
Tehdasmyymälä ja infopiste.
sunnuntai 17. kesäkuuta 2012
Hahtuvapallot
Rakastan voikukkia, jotka keväällä upeina keltaisina ryhminä kaunistavat maisemaa. Ne viihtyvät joutomailla rikkaruohona. Nopeasti ne tukahduttavat muut kasvit ympäriltään kasvamalla ruusukkeina. Juuri siksi niistä ei taida kukaan tykätä omalla pihalla. Sitä paitsi maitiaisneste on inhottavaa, kun se muuttuu mustaksi jalkapohjissa eli ei voi kulkea paljain jaloin. Me suomalaiset emme osaa vielä hyödyntää niitä ravinnoksi, vaikka esim. Keski-EU:n alueella niitä viljelläänkin. Voikukkaa sanotaan sängynkastelijaksi, ehkä siksi, että se lisää virtsaneritystä. Se alentaa verensokeria ja huonoa kolesterolia, estää myös kasvaimia ja tulehduksia, joten vielä ehtii vaikka kuivattamaan voikukan lehtiä teetä varten. |
perjantai 15. kesäkuuta 2012
Tallipihalla piipahdus Tampereella
Eräänä iltana kuljeskelimme Näsinkalliolla ja päädyimme Tallipihalle.
Ainakin ulkokahvila oli avoinna ja musiikkiakin oli oikein livenä. Hetken vain kuuntelimme, vaikka oli mukavaa kuultavaa. Vanha
torvi, en tunne mikä torvi, ja kitara soivat kauniisti miesten käsissä. Mieli olisi tehnyt kuunnella kauemmin, mutta koti kutsui jo pitkän päivän jälkeen. Kahvilasta olisi toki saanut herkullista syötävää olon vahvistamiseksi, mutta tällä kerralla jäi toiseen kertaan.
Taustalla Finlaysonin kirkkoa, joka on lasten kirkko ja suosittu vihkikirkko. |
Mikä lienee tämä rytmittäjä?
Kioskista myydään kahvia ja virvokkeita, tietenkin jäätelöä. Tuoleille oli varattu lammastaljoja pehmusteeksi ja lämmikkeeksi. Vasemmalla mies taisi keskittyä runoilijatyöhönsä, sillä Tampereella oli myös runoviikko. Näsinkalliollakin istui joku samassa asennossa, keskittyneesti mietteliäänä, lehtiönsä ja kynänsä kanssa.
Hevonen oli jo lopettanut työnsä ja nautti ansaitusta levosta syöden apetta.
Myyntikojut olivat pääosin kiinni. Jokaisen kojun luukussa oli erilainen vaneriveistos hevosesta.
Yksi myyntikoju oli avoinna.
maanantai 4. kesäkuuta 2012
Hämeenpuiston elämää toukokuussa
Tampere on ihana kesäkaupunki. Täällä on tapahtumia moneen makuun. Jotkin tapahtumat kauhistuttavat melullaan ja kaljateltoillaan. Toiset tapahtumat on tarkoitettu kaikille, kuten toukokuussa ollut ranskalainen ruokatori Hämeenpuistossa. Ranskan lippuja oli joka puolella ja herkullista patonkia mm. ihmiset jonottivat. Tietysti, kun leivän saa juuri uunista otettuna, se on parhaimmillaan. Hyvä, että elämyksiä ulkomailta saa kotikaupungissa, sillä kaikki eivät voi matkustella syystä tai toisesta.
Vauvatanssi oli minulle uutta, ihan supisuomalaista. Se liittyi johonkin esityskilpailuun. Yleisöä oli paljon ympärillä, mutta pääsin sentään kuvan nappaamaan.
Kotimaistakin ruokaa ja monenlaisia herkkuja oli tarjolla.Tampereen jäätelötehdas myi jäätelöä ja Pyynikin munkkikahvila herkullisia tuoreita munkkeja kahvin kera ja paljon, paljon muuta.
Väriläiskänä oli saippuamyyntikoju. |