Eräänä iltana kuului kummallista rapinaa olohuoneesta. Rupesimme tutkimaan rapinan syytä ja kas, siilihän se siellä lattialla taapertaa. Heti, kun se huomasi meidät, se piipersi nurkkaan pakoon. Minä tietenkin kameran kanssa varovasti sohvalle ja kurkistamaan kohti nurkkaa. Onneksi laukku oli edessä, ettei se päässyt etenemään kauemmaksi.
Yritimme varovasti häätää sitä kohti avointa kuistin ovea, mutta nurkka oli siilin mielestä turvallisempi. Emme siis onnistuneet siinä, vaan siili rupesi näyttämään pelokkaalta. Sitten löytyi pahvilaatikko, jossa oli pakkauspapereita sisällä. Veimme sen siilin eteen toivoen, että se menisi siihen. Siiliä ei kuitenkaan kiinnostanut pimeä laatikko. Odotimme kärsivällisesti laatikon vieressä ja vihdoin siili siirtyi nurkasta hiukan. Saimme kuin saimmekin sen sisälle laatikkoon. Siili meni äkkiä papereiden taakse laatikon nurkkaan. Laatikon veimme kuistille ja olisimme halunneet vielä nähdä siilin juoksemassa vapauteen, mutta se pysyi vakaasti piilossaan. Suljimme parvekkeen oven, ettei se tulisi takaisin.
Jonkin ajan päästä ennen nukkumaan menoa kurkistimme
laatikkoon ja helpotukseksemme se oli tyhjä. Siili oli mennyt pimeään yöhön. Ilmeisesti se asuu kuistin alla, sillä kuistin alta kuuluu useinkin rapinoita ja siiliä varten laitetut ruuat häviävät yleensä auringon laskiessa illan hämärtyessä, kun siili lähtee yöksi liikkeelle.
http://ritvaliisa.blogspot.fi/2011/06/siilit.html
Tässä linkki vanhempaan siiliblogiini, vaikka kuvaan tuli tämä vuosi, on kamerani alkuperäinen kuvauspäivämäärä oikea.
