Metso pukeutui roosaan

1. Kirjastotalo Metsossa on monenlaista aktivoivaa toimintaa.

Isäni, Aleksanteri (Ale) Nissinen

Eilen oli isäni (kuvassa oik.) 115. syntymäpäivä. Hän kuoli ollessani 4-vuotias. Hän oli Joensuun rautatiesillan siltavahtina ja kulki työmatkoja resiinalla. Kävimme äidin kanssa rautatiesiltaa pitkin hänen työpaikallaan sillanpielessä olevalla kopilla. Oli pelottavaa harppoa ratapölkyillä, kun vesi lainehti alapuolella. Isä tietenkin oli ilmoittanut turvallisen kellonajan, ettei junia kulkenut ja äiti piti tiukasti kädestä kiinni.
Lauantaisin, kun isä tuli työstä kotiin, hän toi meille veljeni kanssa karkkipussin saunaillan iloksi. Fazerin sekalaiset ja Pihlaja -karkit tulivat näin tutuiksi. Juoksimme veljeni kanssa pellon poikki kilpaa isää vastaan. Minä aina hävisin, sillä veljeni on minua kolme vuotta vanhempi.
Toisessa kuvassa isä kaataa kahvia lumiaurassa työmiesten kahvitauolla.

Pyhäinpäivänä

Pyhäinpäivänä monien kulku vie hautausmaalle muistelemaan edesmenneitä läheisiä. Sytytämme kynttilän heidän muistolleen joko kotona tai haudalla. Lapsuudessani kävimme Kontiolahden hautausmaalla, jossa oli hartaushetki jumalanpalveluksen jälkeen . Piti kävellä hiljakseen ja kunnioittaen hautausmaan rauhaa, eikä siellä saanut puhua, kuten ei kirkossakaan. Niin opin minäkin virsiä  veisaamaan ulkoa, kun en osannut vielä lukea. Tykkäsin laulamisesta. Lapset oppivat samalla tapoja, ei juoksenneltu ympäriinsä edes pyhinä, sillä se oli lepopäivä

. 

Valvon

Unen mukana putoaa ajatukseni tyynylle.
En herää kauniisiin sanoihin, en lesken lempeen.
Herään kutomaan sanoja
  sitkeästä seitistä 
    möyhennettäviksi.
Annan ne sinulle, lorvaileva kissa,
joka mouruat kuutamolla.

Valvon sanojeni mykkyydessä.
Huudan ajatusteni lotossa 
  lettosuolla
   sammalten peittäessä värit.
Valvon suonsilmän peilikuvassa
 elottomuuden räjähtäessä sirpaleiksi,
ja huominen on menneisyydessä - unen rajamailla. 

Ritvaliisa 

Tampereen Haulitehtaan Oy

Pispalan haulitorni on rakennettu vuonna 1908. Alkuaikoina hyvien riistavuosien aikaan haulien menekki kasvoi muotiasiaksi. Koska Amerikasta tuotiin halpoja aseita, oli menekki taattu. 

Nykyisin tehdas on Pispalan Moreenin hallinnassa kokous- ja juhlatilana.

Ylä-Voimalle Ahjolan eteen oli hyvä jättää auto parkkiin ja kävellä alas haulitornille. Haulitornin pihassa oli parkkipaikkoja lisää jonkin verran. 

Luentosali on helppo muuttaa juhlatilaksi

Uuni näyttää vähän savuttavan

Pispalalainen Amanda Sofia Sulin 

Näkymä ikkunasta kohti Näsijärveä sähköradan johtojen yli. 

http://www.pispalanmoreeni.fi/haulitehdas.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pispalan_Haulitehdas

Joutjärven kirkolla

Joutjärven kirkko on vihitty käyttöön 1962. Kirkkoon mahtuu 650 henkilöä. Kirkossa on hienosti ajateltu liikuntaesteisiä ihmisiä, sillä katutasolta on pääsy kirkkosaliin pyörätuolilla, on inva WC ja luiskat alttarille asti. Kirkko on peruskorjattu 2000 -luvun puolivälissä.

Alttarireliefi "Golgata"

Nämä urut vaihdetaan pian toisiin ajanmukaisiin urkuihin.

Komeat kivirappuset.

 

Syksyn värit olivat heti pysäköintialueen vieressä. 

Hämeensillalla Pirkkalaisveistoksia

 Tampereella pelattiin lokakuussa  salibandyn Champions Cup -kisat. Wäinö Aaltosen veistokset  Hämeensillalla saivat uutta ilmettä kisojen ajaksi.

Näkymä Hämeensillalta kohti yläjuoksua Näsijärvelle päin

http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meensillan_Pirkkalaisveistokset