maanantai 8. heinäkuuta 2013
sunnuntai 7. heinäkuuta 2013
perjantai 5. heinäkuuta 2013
Vääräkosken Museokahvila
Vääräkosken kartonkitehtaan konttorirakennus on muuttunut kahvilaksi. Viihtyisästä sisäänkäynnistä oli mukavaa astua uteliaana sisään. Palvelualtis johtajatar esitteli meille taloa ja siellä olevien tavaroiden historiaa. Hän oli tehnyt aikamoisen työn kootessaan esineitä. Taidenäyttely toi viestin tästä päivästä. Kahvi ja tuore pulla lisäsivät tunnelmaa. Lähdettyä teki mieli heiluttaa hyvästiksi kutsuville, tyhjille ikkunaruuduille, joista pelakuu katseli tyytyväisenä. Poiketkaa ihmeessä, voimme vaikka tavata!
.
torstai 4. heinäkuuta 2013
Leikkipuisto Ähtärissä
Kävelyllä ollessani osuin tyhjään leikkipuistoon ja ihmettelin, missä lapset ovat. Näytti olevan kaikenikäisille sopivia laitteita ja mikä parasta asiallinen kyltti puiston reunassa. Todella esimerkillinen kyltti hätänumeroineen. Sopisi ottaa muittenkin kaupunkien esimerkkiä.
tiistai 2. heinäkuuta 2013
Hyötytavarasta rautaromuksi
En ymmärrä, enkä tule ymmärtämään sitä, miksi ihmiset heittävät järviin silloilta tavaroita. Tosin tuskin nämä ovat omistajien heittämiä, vaan jonkun "lainaamia" kulkuneuvoja. Eniten ihmettelen, kuka viitsii heittää pyöräkelkkaa, joka on jollekin ehdoton väline päästäkseen kävelemään.
lauantai 22. kesäkuuta 2013
Käveltiin Pöyhösenlammen lintutornille toiveikkaina nähdäksemme joutsenen poikasineen, sillä yksi pariskunta asuu siellä. Lampi oli soistunut melko pieneksi. Lokkien kirkuna kaikui ympärillämme ja käki kukkui kuusen latvassa. Ilta-aurinko loi katseellaan puille varjoja. Kurjenmiekat loistivat keltaisina ja lumpeen kukkanuput miettivät avautumishetkeä. Muutamasta koivunrungosta oli viillelty puukolla tuohta,varsinkin grillikatoksen läheltä. Olisi luullut,että tällaisella alueella liikkuu vain luonnosta kiinnostuneita ihmisiä, jotka haluavat suojella luontoa. Mutta ei...
Joutsenia ei näkynyt.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)