Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ähtärin eläinpuisto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ähtärin eläinpuisto. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Eläinpuistossa Ähtärissä

 Karhut heräävät näihin aikoihin talviunestaan. Tässä karhut näyttävät mallia, kuinka puuhun kiivetään. Lapsuudessa puihin kiipeily oli rakas leikki. 
Näyttävät kultafasaanit  viihtyvät täällä pohjolan eläintarhassa. Niiden kotipaikka on Keski-Kiinan vuoristoissa. Luontoon sitä on istutettu Brittein saarille. 
Koiraan upea värikirjo herättää huomiota. Naaras on myös näyttävä ruskean ja harmaan värimuunnelmineen.
Olihan se jo karhunpoikanen hereillä ja nautti auringossa leikkimisestä.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Ähtärin eläinpuistossa

 Suomen luonnossa ilveskanta on melko pieni, vaikka ilveksiä tavataan lähes koko maassa.  Ilves on rauhoitettu Suomessa. Suojelun ansiosta kanta on lisääntynyt, joten viime syksynä on kaadettu 700 ilvestä. WWF pyrkii suojelemaan salametsästykseltä. Ilves liikkuu yleensä yöaikaan ja hämärässä ja on hyvin arka eläin, joten helposti niitä ei tapaa luonnossa. Ihminen on sen pahin vihollinen Suomessa, sillä meillä ei ole eläimiä, jotka kävisivät ilveksen kimppuun.  Meitä eläinpuiston kissapeto tarkkaili kaukaa häkkinsä toiselta laidalta. 

 Lunta oli viikko sitten vielä puiden oksillakin, mutta viikko on ollut aurinkoinen ja kevät tulee kohisten.
 Tämä kuva on majavan alueelta, mutta se oli piilossa tällä kertaa. 
Villisika viihtyy luonnossa tiheissä metsissä, soilla ja kosteikkoalueilla, usein viljelysten läheisyydessä. Sen ravintoa ovat pääosin kasvikset, juuret ja viljelykasvit. Perunat ovat sikojen herkkua, joten perunamailla villisika vierailee mielellään. Villisian ja tavallisen kotisian risteytys on nimeltään metsäpossu.

Urokset ovat yksinkulkijoita, mutta naaraat kulkevat mieluiten laumassa.
 Naakkaparvi lehahti hetkeksi lepäilemään läheisten puiden oksille.

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Korpit Ähtärin eläinpuistossa


Kaarne lentää liipotteli, vesi siivistä sirisi.



Pikimustan korpin sinisenkiiltävää väriä sanotaan myös korpinmustaksi ja aatelisväriksi. Korppi on Suomen suurin varpuslintu (varislintu), joka voi elää parhaimmillaan parikymmentä vuotta. Eläinpuistossa korppeja lenteli vapainakin ja ne huutelivat kraakkuen toisilleen. 

Eläintenhoitajat  olivat juuri tuoneet korppihäkkiin ruokaa.

Korppi on älykäs lintu. Tässä kuvassa se tarttui oikealla jalallaan kiiinni tukevasti yläpuolelta kiinni, että voisi nokallaan vaakasuoraan tökätä voimalla tunkeilijaa, joka yritti valokuvata sitä läheltä. Niinpä kuvaus täytyi unohtaa.