Talvipäivä on kukonaskeleen pitempi

Elämä on pitkä, jatkuva tie. Sen uurteissa on värien kirjo mustasta valkoiseen. 

 Talven kaamos sallii levon karhuille, niin myös meille ihmisille.

 Keinovalo tekee lumen viherkeltaiseksi, ikäänkuin odottaisi kevään auringonvaloa.

 Sininen hetki maalaa kaiken viileän sinertäväksi.

 Miksi maailma on punertava? 

Vaalitohinoita Tampereella

 Tampere -talon sininen viiva on symbolinen tässäkin Aamulehden vaalitilaisuudessa. Vain 500 henkilöä pääsi sisään kuulemaan presidenttiehdokkaiden paneelia. Menossa meitä oli varmaan kolminkertainen määrä. Harmi, kun Aamulehti aliarvioi presidentinvaaleista kiinnostuneiden määrän. Aulaan jäi hiukkasen ihmisiä seuraamaan suorana lähetyksenä keskustelua näyttöruuduilta. Tuntia ennen tilaisuuden alkua tuli vastaan paljon niitä, jotka eivät enää saaneet lippua sisälle. Väkimäärä oli todella pettynyttä. No, tapasihan siellä tuttuja ja saimme syyn arvostella muitakin tiedotusvälineitä. Sininen viiva jatkuu kuitenkin.

Keskustorin vaalikopeille osuin hiljaiseen aikaan vähän ennen sulkemista.

 Sari Essayah yllätti monet myönteisesti televisiokeskusteluissa 

jämäkkyydellään ja asiantuntemuksellaan. Hän ei puhunut toisten päälle, vaan malttoi odottaa vuoroaan.  Presidenttikahvit ja rusinapullaa oli tarjolla vaalikopilla.

 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli ehtinyt myös vaalityöhön Tampereelle Koskikeskukseen.

Paavo Väyrysen mukit menivät hyvin kaupaksi. Valtiomiestaitoihin kuuluu myös luovuus ja yrittäminen ja huumorintaju on kohdallaan.

Vuoden ensimmäisiä kuvia talvesta

Ystävät ovat Jumalan lahja, sitä olen saanut kokea viimeisen kuukauden ajan. On kiitollinen mieli, kun sain

 levytellä koko viikot, en jaksanut muuta. Jouduin todella hiljentymään koko joulunajan. Kävin lääkärissä välillä ja sain uusia ohjeita. Oli päivä, jolloin en pystynyt ollenkaan kävelemään ilman apua. Joka tilanteessa oli hyvä huolenpito. Ystäväni myös rukoilivat puolestani, kiitos siitä, Muutamana päivänä olen nyt käynyt pienellä kävelylenkillä. Ensimmäinen kävelyretki kesti vartin, toinen puolituntia. Tänään oli pakkasta 15 astetta, joten se esti pidemmän kävelyn, Nyt alkaa elämä voittaa, mutta täytyy tarkemmin tutkia vielä, mistä kaikki outoudet johtuivat. Pyhien aikana riitti lumitöitä joka päivälle. Onneksi minun ei tarvinnut niitä tehdä. Lumitöissä pysyisi kunto korkealla, eikä tarvitse mennä kuntosaleille. Happea riittää. Miksi muuten ei hapensaannista puhuta terveydenhoidon yhteydessä? Kyllä sitten mitataan veren happipitoisuutta verestä, kun kaikki ei ole kunnossa, mutta ei muistuteta esimerkiksi tuuletuksen tärkeydestä. 

Pyhä yö - hiljennymme viettämään Kristuksen syntymäjuhlaa

Hyvää ja Rauhallista Joulua, Ilon Juhlaa, rakkaat ystävät!

saksaksi

suomeksi (G. O. Schöneman)

Stille Nacht! Heilige Nacht! Alles schläft; einsam wacht Nur das traute hochheilige Paar. Holder Knabe im lockigen Haar, Schlaf in himmlischer Ruh! Schlaf in himmlischer Ruh! Stille Nacht! Heilige Nacht! Hirten erst kundgemacht Durch der Engel Halleluja. Tönt es laut von Ferne und Nah: Christ, der Retter ist da! Christ, der Retter ist da! Stille Nacht! Heilige Nacht! Gottes Sohn! O wie lacht Lieb aus deinem göttlichen Mund, Da uns schlägt die rettende Stund, Christ in deiner Geburt! Christ in deiner Geburt!

Jouluyö, juhlayö! Päättynyt kaik on työ. Kaks vain valveil on puolisoa lapsen herttaisen nukkuessa seimikätkyessään, seimikätkyessään. Jouluyö, juhlayö! Paimenil yksin työ. Enkel taivaasta ilmoitti heill': Suuri koittanut riemu on teill'! Kristus syntynyt on, Kristus syntynyt on! Jouluyö, juhlayö! Täytetty nyt on työ. Olkoon kunnia Jumalalle! Maassa rauha, myös ihmisille olkoon suosio suur, olkoon suosio suur!

Väitetään, että Jouluyö, juhlayö on maailman tunnetuin joululaulu. Se on kirjoitettu Luukkaan evankeliumin toisen luvun mukaan Kristuksen syntymästä. Sanat on kirjoitettu jo 1816 (Josef Mohr). sävellys on Franz Xver Gruberin 1818. Ensimmäinen esitys oli Oberndorfissa 24. joulukuuta 1818 keskiyön messussa. Gruber kuoli 1894, samana vuonna, kun adoptioäitini syntyi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jouluy%C3%B6,_juhlay%C3%B6

Joulutunnelmaa Tampereella

TTT

Keskustori

Hervanta

oma koti

Särkänniemen marsut

Linnuille joulua Keskustorilla

Nykyryijyjä

 Nautin, kun katselen kauniita ryijyjä ja käsitöitä.  Kuvasin ryijyjä käsityön ystävien näyttelyssä muutama vuosi sitten ja tässä muutama. Suomen käsityön ystävät on perustettu jo 1879. Vanhin suomalainen ryijy on peräisin 1600 -luvulta.

Aikana jolloin kuljettiin hevosella, käytettiin ryijyjä rekipeitteenä. Muistan lapsuudestani yhden joulukirkkomatkan reessä, jossa me lapset olimme lämpimien peittojen suojaamina. Matka kirkkoon oli jännittävä. Isä ajoi välillä lujaa ja loppumatkalla tuli pieni kilpailu siitä, kuka on ensin perillä. Urho -hevosemme sai sitten kauroja eteensä ja kiinnitettiin puiseen pysäköintihirteen, jonka hevoset olivat nakertaneet lovelle.

Karjalaisten käsityönäyttely Tampereella

 Paula -ystäväni on taitava ompelija ja käsityöntekijä. Vuosi sitten hän meni karjalaisten perinnekäsitöitä tekemään ja tuloksena useita etupistokaitaliinoja. Erikoista näissä on se, että nurja puoli on täysin samanlainen. Ei edes langanpäiden pujotusjälkeä löydy mistään. 

Nämä käsityöt olivat kirjastotalo Metsossa näytteillä.

 Malli oli käsityölehdessä, mutta ystäväni muunteli sen mielensä mukaiseksi.

 Valitettavasti en muista kumman kuvan valaistus tuo oikeat värit esille. 

Seinävaate on kudottu (Lempi Raatikainen) vuonna 1936 Kivennavan Vaittilan kylässä. Villat ovat itse kasvatetuista lampaista ja värjätty kasviväreillä. Seinävaatetta käytettiin sängyn takana vaakasuorassa, toisin kuin kuvissa.

 Valitettavasti en muista kumman kuvan valaistus tuo oikeat värit esille.