maanantai 30. tammikuuta 2012
Kädentaitomessuilla Tampereella
Koulutuskeskus Tavastia Hämeenlinnassa on luovuuden kehto. Molemmin puolin hatussa oli uudenlainen sommitelma. Muoto ja värit ennakkoluulottomia. Aiemmin olen tutustunut kyseissen opinahjon lasintekijöiden luovuuteen Iittalan lasimäellä.
Pukusuunnittelu ja ompelutaito on ohjelmassa. Asusteet täydentävät kokonaisuuden.
Näistä en tullut ajatelleeksi, mistä olivat kotoisin, mutta palkittuja käsitöitä nämä ovat.
Puunkantotelineet ovat kauniita yksinkertaisine tyylikkäine muotoineen. Alla vuoden 2011 uutuustuote.
Lopuksi tumppukilpailun satoa.
http://www.kktavastia.fi/portal/koulutuskeskus_tavastia/
sunnuntai 29. tammikuuta 2012
Armonkalliolta keskustaan lumisateessa
Jalat vievät lujaa alamäkeen kohti ydinkeskustaa. Lumisade teki ilman kiehtovaksi ulkoilla ja jopa näppaillä harmaita valokuvia.
Työn puistosta näkyy sähkölaitoksen talo.
Sitten katse kääntyy kohti Vivi Lönnin suunnittelemaa palolaitosta.
Menosuuntaan sillan takana näkyy Frenckell ja Finlayson.
Kuninkaankadun kävelykatu on vilkas liikekatu ja kesän olohuone, vaikka nyt näkyykin vain muutama ihminen.
perjantai 27. tammikuuta 2012
Kirjasto uudistuu Metsossa
Kirjastotalo Metson rappusilta avautuu risteys, josta pääsee Länsi-Tampereelle, Nokialle, Poriin, Vaasaan, Seinäjoelle jne.
Pietilöiden arkkitehtuuria on mukava kuvata eri näkökulmista.
Lainaaja itse hoitaa suuren osan palautuksista ja lainauksista.
Lastenosastolla olivat uudet, ihanat puput virkailijan tiskillä.
Lastenosastolla oli myös vanha kirjasto, jota esiteltiin ja jossa voi leikkiä kirjastoleikkejä.
Uudistus oli keskeneräinen, mutta lopputulos vain paranee meidän käyttäjien hyväksi.
Uudistus oli keskeneräinen, mutta lopputulos vain paranee meidän käyttäjien hyväksi.
sunnuntai 22. tammikuuta 2012
Talvipäivä on kukonaskeleen pitempi
Elämä on pitkä, jatkuva tie. Sen uurteissa on värien kirjo mustasta valkoiseen.
Talven kaamos sallii levon karhuille, niin myös meille ihmisille.
Keinovalo tekee lumen viherkeltaiseksi, ikäänkuin odottaisi kevään auringonvaloa.
Sininen hetki maalaa kaiken viileän sinertäväksi.
Miksi maailma on punertava?
lauantai 21. tammikuuta 2012
Vaalitohinoita Tampereella
Tampere -talon sininen viiva on symbolinen tässäkin Aamulehden vaalitilaisuudessa. Vain 500 henkilöä pääsi sisään kuulemaan presidenttiehdokkaiden paneelia. Menossa meitä oli varmaan kolminkertainen määrä. Harmi, kun Aamulehti aliarvioi presidentinvaaleista kiinnostuneiden määrän. Aulaan jäi hiukkasen ihmisiä seuraamaan suorana lähetyksenä keskustelua näyttöruuduilta. Tuntia ennen tilaisuuden alkua tuli vastaan paljon niitä, jotka eivät enää saaneet lippua sisälle. Väkimäärä oli todella pettynyttä. No, tapasihan siellä tuttuja ja saimme syyn arvostella muitakin tiedotusvälineitä. Sininen viiva jatkuu kuitenkin.
Keskustorin vaalikopeille osuin hiljaiseen aikaan vähän ennen sulkemista.
Sari Essayah yllätti monet myönteisesti televisiokeskusteluissa
jämäkkyydellään ja asiantuntemuksellaan. Hän ei puhunut toisten päälle, vaan malttoi odottaa vuoroaan. Presidenttikahvit ja rusinapullaa oli tarjolla vaalikopilla.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli ehtinyt myös vaalityöhön Tampereelle Koskikeskukseen.
Paavo Väyrysen mukit menivät hyvin kaupaksi. Valtiomiestaitoihin kuuluu myös luovuus ja yrittäminen ja huumorintaju on kohdallaan.
sunnuntai 8. tammikuuta 2012
Vuoden ensimmäisiä kuvia talvesta
Ystävät ovat Jumalan lahja, sitä olen saanut kokea viimeisen kuukauden ajan. On kiitollinen mieli, kun sain
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)