Sivut

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Armonkallion puutaloja

Armonkalliolla on vielä muutama puutalo vanhoilta ajoilta. Naapuritalon akileija on ruvennut kukkimaan kauniisti asfaltin ja sokkelin välisestä raosta.  Alakuvassa on sen  talon viihtyisä sisäpiha.

 






torstai 22. maaliskuuta 2012

Vohvelikahvila

Tampereella on monia hyviä pikkukahviloita. Tämä Vohvelikahvila on Ojakadulla. Ojakatu tuli itselleni tutuksi jo -60 luvulla, kun kävin Ojakadun pesulassa asioimassa. Kävin siinä talossa myös eräässä kodissa. Liikkeet ovat vaihtuneet, mutta kadun ilmapiiri on edelleen kotoinen.
Kahvilassa saa sekä suolaisia, että makeita vohveleita, maun mukaan. Aina ne ovat yhtä hyviä. Kannattaa käydä tutustumassa.  Ikkunassa heijastuu vastapäätä oleva talo, jossa on monia kivoja putiikkeja, mm. vintage -myymälä.

Tällä kertaa teen kyytipoikana maistui makea herkkuvohveli.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Paavo Väyrynen Tampereella kirjastotalo Metsossa 14.3.2012

 Paavo Väyrynen valotti lähinnä kuntauudistusta puheessaan ja kannusti puolueen asettamaan mahdollisimman paljon kunnallisvaaliehdokkaita.  
Kaikki eivät mahtuneet istuinpaikoille, mutta jaksoivat kuunnella tarkkana. 
Väyrynen kuunteli tarkkaan kysymystä samalla, kun jakoi nimikirjoituksia kirjoihinsa ja mukeihin. 
Kotoani löytyvät sekä muki, että kirjat ja nimikirjoitus on, vaikka en niitä nyt ostanut. 

Minusta Väyrynen on  todellinen suomalainen valtiomies.  





Eläinpuistossa Ähtärissä

 Karhut heräävät näihin aikoihin talviunestaan. Tässä karhut näyttävät mallia, kuinka puuhun kiivetään. Lapsuudessa puihin kiipeily oli rakas leikki. 
Näyttävät kultafasaanit  viihtyvät täällä pohjolan eläintarhassa. Niiden kotipaikka on Keski-Kiinan vuoristoissa. Luontoon sitä on istutettu Brittein saarille. 
Koiraan upea värikirjo herättää huomiota. Naaras on myös näyttävä ruskean ja harmaan värimuunnelmineen.
Olihan se jo karhunpoikanen hereillä ja nautti auringossa leikkimisestä.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Ähtärin eläinpuistossa

 Suomen luonnossa ilveskanta on melko pieni, vaikka ilveksiä tavataan lähes koko maassa.  Ilves on rauhoitettu Suomessa. Suojelun ansiosta kanta on lisääntynyt, joten viime syksynä on kaadettu 700 ilvestä. WWF pyrkii suojelemaan salametsästykseltä. Ilves liikkuu yleensä yöaikaan ja hämärässä ja on hyvin arka eläin, joten helposti niitä ei tapaa luonnossa. Ihminen on sen pahin vihollinen Suomessa, sillä meillä ei ole eläimiä, jotka kävisivät ilveksen kimppuun.  Meitä eläinpuiston kissapeto tarkkaili kaukaa häkkinsä toiselta laidalta. 

 Lunta oli viikko sitten vielä puiden oksillakin, mutta viikko on ollut aurinkoinen ja kevät tulee kohisten.
 Tämä kuva on majavan alueelta, mutta se oli piilossa tällä kertaa. 
Villisika viihtyy luonnossa tiheissä metsissä, soilla ja kosteikkoalueilla, usein viljelysten läheisyydessä. Sen ravintoa ovat pääosin kasvikset, juuret ja viljelykasvit. Perunat ovat sikojen herkkua, joten perunamailla villisika vierailee mielellään. Villisian ja tavallisen kotisian risteytys on nimeltään metsäpossu.

Urokset ovat yksinkulkijoita, mutta naaraat kulkevat mieluiten laumassa.
 Naakkaparvi lehahti hetkeksi lepäilemään läheisten puiden oksille.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Matkustaminen on minulle mieluista ja jos mahdollista, teen sen ainakin kotimaassa junalla. Kesällä on tietenkin helpompi lähteä kuin talvella, kun ei tarvitse olla paljoa matkatavaroita.  Pääradoilla kulkevat moderneimmat junat.  Valokuvia tulee napattua asemilla ympäristöä tutkaillessa. 

n.
Harvemmin liikennöidyillä rataosilla on vielä käytössä nämä teräsvaunut, joissa kännykkäyhteydet  toimivat  pätkien.  Nämä vaunustot ovat pikkuhiljaa poistumassa liikenteestä. Niitä on valmistettu vuodesta 1961 vuoteen 1985. Kyllä ne olivat hienoja puuvaunujen jälkeen!
 Asemalla kuultua 1970 -luvulla: eräs asiakas oli tilannut makuupaikan tällaiseen vaunuun kolmen henkilön hyttiin. Paikat olivat kyseiseen junaan loppuunmyydyt ja hänelle oli varattu paikka saman junan vanhan puurunkoisen vaunun kahden hengen hyttiin. Virkailijan kerrottua asian, sanoi asiakas niskojaan nakellen: "Enhän minä sellaista huoli, koska vanhat vaunut kulkevat niin hitaasti."  



 Näitä lähiliikennevaunustorunkoja on vaihdettu vanhojen poistuvien vaunujen tilalle henkilöjuniksi. Ne kiihtyvät ja pysähtyvät nopeasti, kun seisakkeita ja asemia on usein. 
Harmaana talvipäivänä ja sateisena päivänä yleensä, on mukavaa hypätä junaan ja  vaihtaa maisemaa.   Asema olikin  eräälle alle 10 -vuotiaalle paras paikka maailmassa, sillä sieltä pääsi mummulaan ja milloin minnekin uuteen paikkaan. Matkustaminen onkin hänen suuri harrastuksensa aikuisenakin. 
Lisäänpä tähän vielä höyryveturin Haapamäen asemalta. Kuva otettu junan ikkunasta, jossa jäätyneet pisarat. 

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Korpit Ähtärin eläinpuistossa


Kaarne lentää liipotteli, vesi siivistä sirisi.



Pikimustan korpin sinisenkiiltävää väriä sanotaan myös korpinmustaksi ja aatelisväriksi. Korppi on Suomen suurin varpuslintu (varislintu), joka voi elää parhaimmillaan parikymmentä vuotta. Eläinpuistossa korppeja lenteli vapainakin ja ne huutelivat kraakkuen toisilleen. 

Eläintenhoitajat  olivat juuri tuoneet korppihäkkiin ruokaa.

Korppi on älykäs lintu. Tässä kuvassa se tarttui oikealla jalallaan kiiinni tukevasti yläpuolelta kiinni, että voisi nokallaan vaakasuoraan tökätä voimalla tunkeilijaa, joka yritti valokuvata sitä läheltä. Niinpä kuvaus täytyi unohtaa. 

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Koukkuniemen vanhainkoti

Koukkuniemen vanhainkoti on Tampereella Lapin kaupunginosassa. Se on Pohjoismaiden suurin vanhainkoti. Se valmistui vuonna 1886, jolloin sinne pääsi 886 henkilöä hoitoon. 
Nykyisin siellä on lähes 1000 asukasta ja lisäpaikkoja on suunnitelmissa. 


Posti kulkee tältä puistomaiselta alueelta.

Tästä ovesta menen nykyisin katsomaan mummua.  Mummonkammarilaisena olen aiemmin ollut mm. saattamassa asukkaita osastoilta juhlasaliin erilaisiin tilaisuuksiin.

Alakuvassa kauniisti sisustettu hissiaula, jossa voi levähtää ja odottaa vaikka taksia vierailulta lähtiessään.
.

Koukkuniemen alueella toimii myös vanhainkodin sairaala. Kesäisin toimii kesäkahvila, johon mm. mummonkammarilaiset kuljettavat asiakkaita ja myyvät tarjolla olevia tuotteita. Kammarilaiset ovat mukana monella muullakin tavalla tukena hoitajille. He seurustelevat asiakkaiden kanssa ja lukevat lehtiä, laittavat papiljotteja jne. sellaisia tehtäviä, mitä ei hoitohenkilöstö pysty riittävästi tekemään. Asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia keski-iän kohotessa, joten perushoito vie ajan. Henkilökuntaa tarvittaisiin enemmän. 

Keittiöltä lähtee ruokaa moneen muuhun paikkaan Tampereella, mm. koteihin. 

Tukkukauppias Gustaf Fredrik Ahlgren sai muistopatsaan hallintorakennuksen viereen, sillä hänen testamenttivaroillaan mahdollistui rakentaminen.