Höyryveturi Pihlajavedellä 1/2

Korpikirjasto, yhtä ihmettä

Lähdimme uteliaina seuraamaan kylttiä; korpikirjasto. Opastauluina oli linnunpönttöjä  lukuviitteineen. Ajattelimme jo, että sehän se kirjasto onkin. muistuttaa kirjoista luonnon keskellä metsätien varrella, sillä siinä oli jo ideaa. 

Olimme pahasti väärässä. Vastaan tuli aukio,  jonka reunalla mielenkiintoisen näköinen, hirsinen talorykelmä avoimen, suuren portin takana. Esittelijä juoksi meitä vastaan parkkipaikalle toivottamaan tervetulleiksi. Hän vei meidät kirjastotaloon, jossa ihmeteltävää riitti. En ole koskaan kokenut tällaista leppoisaa ilmapiiriä missään nähtävyyspaikalla. Oikea kirjasto tämä on, sillä kirjoja voi  lainata.  Luovuus on ollut huipussaan talojen rakentajalla ja suunnittelijalla. Materiaaleja oli käytetty luovasti. Isäntä, Ilari Kotimäki, oli itse paikalla esittelemässä meille historiikin ja tulevaisuudensuunnitelmia, joiden toivon toteutuvan. Kahvit sämpylöineen joimme lähtiessä kahvilan puolella.

 Kannattaa käydä sinunkin, lukijani.

Visavuoren museolla Sääksmäellä

 Olimme matkalla Valkeakoskelle kesäteatteriin, kun poikkesimme Visavuoreen Sääksmäelle, Emil Wikströmin ateljeehen ja kotiin. Nykyinen ateljeerakennus on valmistunut 1903 ja asuinrakennus valmistui 1902. Ajan niukkuuden vuoksi tutustuin ensin piha-alueeseen ja  yleensäkin talojen ulkokuoreen.

Kattohaikara eläinpuistossa Ähtärissä

 Suomessa kattohaikara on tavattu tänä vuonna ainakin Kouvolassa ja Haminassa, ei kuitenkaan pesi Suomessa, mutta Suomenlahden eteläpuolella, Virossa, kattohaikara on yleinen. Pesii mm savupiippujen päällä ja sähköpylväiden nokassa. Kattohaikara syö  mm. hyönteisiä, sammakoita ja käärmeitä ja pikkunisäkkäitä. Haikara kalistelee nokkaansa puolisonsa tavatessaan ja kävelee hyvin arvokkaasti pää pystyssä. Vitivalkoisella kattohaikaralla on mustat siipisulat. Kattohaikara viettää puolet elämästään yhdellä jalalla seisten pesässään.

Haapamäen kirkko ja hautausmaa

Keuruun rautatieasema

Kun kirkko oli kiinni, niin menin rautatieasemalle, joka oli auki. Siellä oli mielenkiintoinen museo ja juna sattui kulkemaan juuri samaan aikaan. Joten palvelu oli täydellinen. Eipä ihme, että tykkään matkustella junalla. 

 Rautatieaseman on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm. Asemaa on sanottu Suomen kauneimmaksi. Rautatie-  ja asema on tullut Keuruulle 1897.

Vanhan aseman väreihin ja tyyliin sopiva odotussuoja oli juuri pari viikkoa ennen käyntiäni valmistunut.