Pääsiäisen vietto on alkanut jo laskiaisesta, jolloin laskeudutaan paastonaikaan.
Minusta ei ole ruoan suhteen paastoajaksi, ainoastaan itsensä tutkisteluun Raamatun valossa. Siinäpä onkin tekemistä ja pohtimista. Kyyneltyvin silmin usein joutuu itsensä kohtaamaan.
Eräs ystävistäni kävi kirkossa ehdottomasti pitkäperjantain karussa jumalanpalveluksessa, sillä se oli hänen mielestään tärkeintä kristitylle, että voi ymmärtää edes jotenkin Jeesuksen ylösnousemuksen suuren merkityksen, Jumalan rakkauden voiman, sen vapauttavan ilosanoman, joka meille on lahjoitettu. Vastakohtien, raa`an kuoleman ja iankaikkisen elämän kohtaaminen ikäänkuin konkreettisesti toi hänelle elävän uskon,
Joh. 3:16
"Sillä niin on Jumala rakastanut maailmaa, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."
2 kommenttia:
Kiitos hyvistä ja itselleni sopivista sanoistasi. Pitkäperkjantai saa aina ajattelemaan kärsimyksen merkitystä ja ylösnousemuksen odotusta sekä viimein riemua. Hyvää pääsiäistä sinulle. siunauksin.
Pääsiäisaika on puhutteleva paketti uskosta, kilvoittelusta ja vapautuksesta, todellinen ilosanoma ihmiskunnalle. Kunpa kaikki ottaisivat sen lahjan vastaan!
Lähetä kommentti